torstai 8. syyskuuta 2016

Aurinkosähköpuistojen autuus ja onni

Kesällä sain yhtäkkiä mainoslappusen läheisen sähkölaitoksen uutuudesta. Nyt minulla olisi mahdollisuus vuokrata heidän valmisteoilla olevasta aurinkosähköpuistostaan haluamani määrä aurinkopaneeleita. Totta kai ajatus kuulostaa hyvältä, ettei tarvitse tehdä mittavia investointeja ja saa hyödyn sähkön säästönä. Pian löysin myös Turku Energian omilla nettisivuillaan esittelemää omaa vastaavaa hankettaan. Sitä mainostetaan houkuttelevasti "Kun aurinko paistaa, sähkölaskusi sulaa".

Hieman aikaa asiaa tutkittuani alkoi näyttää todella heikolta. Kun arvonlisäverollinen Turku Energian paneelikohtainen kuukausivuokra on 4,30€ ja vuokrasopimus ilmeisesti vuodeksi kerrallaan, on vuokrasumma vuodessa reilut 50 euroa. Kun sitten selvitin sitä, millä tavoin hyöty näkyisi minulla, selvisi että en saisikaan paneelin tuottamaa sähköä pois sähkönkulutuksestani, kuten tapahtuisi jos minulla olisi tontillani oma samanlainen laitteisto. Eli paneelin tuotto ei vähennä kWh-määrää sähkölaskustani, vaan sähköyhtiö ostaa nuo kWh:t sen hetken sähkön pörssihinnalla, joka on vain murto-osa jokaisen käyttämäni kWh:n hinnasta sähkölaskussani.

kuva : skeeze | lähde : pixabay
Jokainen sähkölaskuja maksava voi huomata, että kWh:n hinta koostuu sähköverosta (noin 2,8 cnt/kWh), siirtohinnasta (noin 4 cnt/kWh), sähkön hinnasta (noin 4 cnt/kWh), sekä näiden yhteenlasketun summan (noin 11 cnt/kWh) päälle tulevasta arvonlisäverosta, jolloin lopullinen hinta voi olla esimerkiksi noin 13 cnt/kWh. Ja kun minulle sitten hyvitetään sähkölaskussani jokaiselta kWh:lta noin 3,5 cnt/kWh niin saattaa tuntua perin kitsaalta.

Eikä tässä vielä kaikki. Kun Turku Energian aurinkosähköpuiston sivun alareunasta harmaalta palkilta selvisi, että keskimäärin kuukaudessa tuo hyvitys saattaa olla keskimäärin 1 € luokkaa, niin en ollut uskoa päätäni. Miksi ihmeessä maksaisin 4,3 € kuukaudessa siitä ilosta, että saisin ehkä 1,0 € hyvityksen? Käytännössä siis kuukauden sähkön hintalappuni kasvaisi 3,3 €.

Koska Turku Energiaan ottamani puhelu katkesi juuri tärkeimmällä hetkellä, eikä sieltä enää vastattu uudelleen, niin soittelin minulle saapuneen mainoslapun toisen sähköyhtiön puhelinnumeroon. Heiltä puheluuni vastannut asiantuntija onnistui keskustelemaan asiallisesti ja hän vahvisti, että tällaiseen tuottoon (noin 1 € kuukaudessa) on realistista varautua!

kuva : skeeze | lähde : pixabay
Kumpikaan sähköyhtiö ei tarjoa edes sellaista sopimusta, että maksettuaan riittävän monta vuotta paneelia tai paneeleita, saisi asiakas osakkuuden näiden paneelien tuottoon seuraaviksi 50 vuodeksi. Olisihan se kohtuullista, että maksettuaan yhtiön investointia merkittävästi, saisi sille jotakin vastinettakin, kuin vain hyvän mielen siitä, että "aamukahvit tuli keitettyä ympäristöystävällisellä sähköllä"!

Jos siis haluaa maksaa sähköyhtiölleen siitä, että saa nimikkopaneelin itselleen, niin eihän tämä olekaan mikään pelkkä ympäristöteko - siinähän saa mainetta ja kunniaa, kun saa oikein nimensäkin julkisuuteen.

Jatkossa tulen kirjoittamaan siitä, miksi omaksi hankittu aurinkosähköjärjestelmä kannattaa erinomaisesti, vaikkei tämän kirjoituksen pohjalta sitä uskoisikaan. Kannattaa siis tutustua todelliseen vaihtoehtoon!

Aurinkosähköpuistojen autuus ja onni

Kesällä sain yhtäkkiä mainoslappusen läheisen sähkölaitoksen uutuudesta. Nyt minulla olisi mahdollisuus vuokrata heidän valmisteoilla olevasta aurinkosähköpuistostaan haluamani määrä aurinkopaneeleita. Totta kai ajatus kuulostaa hyvältä, ettei tarvitse tehdä mittavia investointeja ja saa hyödyn sähkön säästönä. Pian löysin myös Turku Energian omilla nettisivuillaan esittelemää omaa vastaavaa hankettaan. Sitä mainostetaan houkuttelevasti "Kun aurinko paistaa, sähkölaskusi sulaa".

kuva : skeeze | lähde : pixabay
Hieman aikaa asiaa tutkittuani alkoi näyttää todella heikolta. Kun arvonlisäverollinen Turku Energian paneelikohtainen kuukausivuokra on 4,30€ ja vuokrasopimus ilmeisesti vuodeksi kerrallaan, on vuokrasumma vuodessa reilut 50 euroa.

Kun sitten selvitin sitä, millä tavoin hyöty näkyisi minulla, selvisi että en saisikaan paneelin tuottamaa sähköä pois sähkönkulutuksestani, kuten tapahtuisi jos minulla olisi tontillani oma samanlainen laitteisto. Eli paneelin tuotto ei vähennä kWh-määrää sähkölaskustani, vaan sähköyhtiö ostaa nuo kWh:t sen hetken sähkön pörssihinnalla, joka on vain murto-osa jokaisen käyttämäni kWh:n hinnasta sähkölaskussani.

Jokainen sähkölaskuja maksava voi huomata, että kWh:n hinta koostuu sähköverosta (noin 2,8 cnt/kWh), siirtohinnasta (noin 4 cnt/kWh), sähkön hinnasta (noin 4 cnt/kWh), sekä näiden yhteenlasketun summan (noin 11 cnt/kWh) päälle tulevasta arvonlisäverosta, jolloin lopullinen hinta voi olla esimerkiksi noin 13 cnt/kWh. Ja kun minulle sitten hyvitetään sähkölaskussani jokaiselta kWh:lta noin 3,5 cnt/kWh niin saattaa tuntua perin kitsaalta.

Eikä tässä vielä kaikki. Kun Turku Energian aurinkosähköpuiston sivun alareunasta harmaalta palkilta selvisi, että keskimäärin kuukaudessa tuo hyvitys saattaa olla keskimäärin 1 € luokkaa, niin en ollut uskoa päätäni. Miksi ihmeessä maksaisin 4,3 € kuukaudessa siitä ilosta, että saisin ehkä 1,0 € hyvityksen? Käytännössä siis kuukauden sähkön hintalappuni kasvaisi 3,3 €.

Koska Turku Energiaan ottamani puhelu katkesi juuri tärkeimmällä hetkellä, eikä sieltä enää vastattu uudelleen, niin soittelin minulle saapuneen mainoslapun toisen sähköyhtiön puhelinnumeroon. Heiltä puheluuni vastannut asiantuntija onnistui keskustelemaan asiallisesti ja hän vahvisti, että tällaiseen tuottoon (noin 1 € kuukaudessa) on realistista varautua!

Kumpikaan sähköyhtiö ei tarjoa edes sellaista sopimusta, että maksettuaan riittävän monta vuotta paneelia tai paneeleita, saisi asiakas osakkuuden näiden paneelien tuottoon seuraaviksi 50 vuodeksi. Olisihan se kohtuullista, että maksettuaan yhtiön investointia merkittävästi, saisi sille jotakin vastinettakin, kuin vain hyvän mielen siitä, että "aamukahvit tuli keitettyä ympäristöystävällisellä sähköllä"!

kuva : skeeze | lähde : pixabay
Jos siis haluaa maksaa sähköyhtiölleen siitä, että saa nimikkopaneelin itselleen, niin
eihän tämä olekaan mikään pelkkä ympäristöteko - siinähän saa mainetta ja kunniaa, kun saa oikein nimensäkin julkisuuteen.

Jatkossa tulen kirjoittamaan siitä, miksi omaksi hankittu aurinkosähköjärjestelmä kannattaa erinomaisesti, vaikkei tämän kirjoituksen pohjalta sitä uskoisikaan. Kannattaa siis tutustua todelliseen vaihtoehtoon!

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Posti Ei Tahdo!!!

Kyllä on vaikeaa Postilla jos on postiljooneillakin. Posti on kuin pikkulapsi, joka ei tahdo tätä ja tahtoo tota. Niinpä jatkossa Posti ei tahdo jakaa yleispalveluun sisältyviä postimerkillä tai toimipisteen kassan maksutarralla varustettuja Economy-kirjeitä tiistaisin lainkaan.

Pikkuisen kapinoitsijan näkemys asiasta on selkeä: "Jakelupäivien uudistuksen myötä Economy-kirjeitä ei kuitenkaan jatkossa jaeta tiistaisin." http://www.posti.fi/yritysasiakkaat/posti-palvelee/uudistus/kirjepalveluiden-muutokset.html

kuva: Pezibear | lähde: Pixabay

Saa nähdä, miten pikku-Posti saadaan aisoihin, kun Viestintävirästo on hoitamassa huoltajan hommaa tässä asiassa: "Viestintäviraston tehtävänä on huolehtia siitä, että posti kulkee postilain mukaisesti. Postilaissa säädetään yleispalveluun kuuluvien postilähetysten jakelun tiheydestä ja kirjelähetysten jakelutavasta. Viestintävirasto ratkaisee postin jakeluun liittyviä erimielisyyksiä."

Tarkemmin tekstissään se jatkaa näin: "Posti Oy:n on jaettava kirjelähetykset viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. Viisipäiväinen jakelu koskee vain yleispalveluun kuuluvia käteismaksullisia kirjelähetyksiä. Yritysten käyttämät sopimuspalvelut eivät kuulu yleispalveluun, eikä niitä siis koske velvoite viisipäiväisestä jakelusta. Vaikeakulkuisilla saaristo- tai erämaa-alueilla kirjelähetykset voidaan poikkeuksellisesti jakaa harvemmin kuin viisi kertaa viikossa, mutta kuitenkin vähintään kerran viikossa." https://www.viestintavirasto.fi/posti/postinjakelu.html

kuva: anneileino | lähde: Pixabay

Miten minusta tuntuu siltä, että porsaanreikä löytyy Postilain adjektiiveista "vaikeakulkuisilla" ja "erämaa-alueilla". Entä jos koko Suomi on nimensä mukaan nähtävä vaikeakulkuisena suo-maana, jota ei jatkossa kyetä hoitamaan ihan niin usein?

No onhan siihen yhteen kertaan viikossa vielä matkaa, kun nyt pikku-Posti on heivaamassa vasta yhden viidestä arkipäivästä. Laki kun sallii jättää jakelun yhteen kertaan viikossa.

Ja olisihan se ihan täysin älytöntä, jos Postin Oy:n isokenkäiset johtajat menettäisivät tulojaan siksi, että sinä ja minä saamme palvelumme, kuten asiaan kuuluu. Siksi kai myös monessa paikassa lähikaupoissa toimivat postin toimipisteet suovat yhden jonottaa kuumana kesäpäivänä jäätelöt ostoskorissa sulamassa samalla, kun toinen saa Postipakettejaan tulemaan tai menemään. 

- Mutta onhan kesällä Suomen Jätskiauto kartalla, vaikka kallis onkin!

tiistai 16. elokuuta 2016

Miksi joidenkin yritysten nimissä alkaa tulla huijaus-sähköpostia?

Tätä olen alkanut itsekseni ihmetellä tässä parin vuoden kuluessa. Eihän läheskään kaikkiin yrityksiin kohdistu lainkaan tällaista huijaus-sähköpostikampanjaa. Mutta siitä osallisiksi päässeistä yrityksistä niiden kanssa tekemisissä ollut saattaa alkaa saada ulkopuoliselta taholta sähköpostia, joka on naamioitu näyttämään kyseiseltä yritykseltä tulleeksi. Kun sitten vastaanottaja uskoo viestin oikeasti tulleen ko. yritykseltä, hän vähintäänkin ottaa yhteyttä yritykseen ja näin tuo yritys kärsii siitä, että heidän on selvitettävä asiakkaittensa kanssa näitä ongelmia välttyäkseen maineen lopulliselta menettämiseltä.

Lähde: Pixabay, Kuva:geralt
En tiedä, miten kiusantekijät valikoivat kohdeyrityksensä, mutta minusta on alkanut hieman tuntua siltä, että asiaan saattaa vaikuttaa kyseisten yritysten asiakaspalvelun kehnous. Kerron oman kokemukseni taustoja ensin.

Aina silloin tällöin tulen tilanneeksi jotakin ulkomailta. Asun melko kaukana Turusta ja perille jakelut tyypillisesti pidentävät toimitusaikaa ainakin yhdellä päivällä, olen tilaisuuden tullen Turussa asioidessani pyrkinyt siihen, että voisin hakea terminaalista kyseisen tavaran, jos se on jo sinne ehtinyt.

Tähän saakka yhtä vaille jokaisen kuriiriyrityksen tähän liittyvä asiakaspalvelu on toiminut aina saumattomasti. Eli kun olen nähnyt seurantakoodilla, että tavara on jo terminaalissa tai luultavasti pian siellä, olen soittanut heidän asiakaspalveluunsa. Jos tavaran saapumisaika terminaaliin on tiedossa tai jo saapunut, niin olen sopinut, että haen tavaran. Tämä onnistuu aina hienosti.

Mutta yhden pohjoismaisen yrityksen asiakaspalvelu on kahdesti antanut väärää tietoa lähetysen sijainnista. Olen tämän pohjalta siis sopinut, että haen tavarani heidän Turun terminaalista. Sielläpä sitten minulle kerrotaan, että tavarani onkin jakeluautossa, joka on tulossa noin parin tunnin kuluttua ja jos voin odottaa sen aikaa, niin saan tavaran vielä tuona päivänä. En todellakaan voinut jäädä odottamaan, joten tein kymmenien kilometrien turhan ajon. Kun teen reklamaation, että olen tehdessäni teidän antaman väärän tiedon perusteella hukkareissun, josta aiheutuneita autokuluja vaadin korvattavaksi, niin vastaus on, että välillisenä vahinkona he eivät voi sitä korvata.

Ja nyt takaisin aiheeseen. Useiden kuukausien ajan aina vaihtelevasti tulee sähköpostitse ilmoitus, jonka mukaan kyseisen yrityksen kuriiri ei ole kyennyt luovuttamaan lähetystä minulle ja ellen tiettyyn päivään mennessä sitä nouda, minulta aloitetaan veloittaa varastointimaksua. Ja keskellä sähköpostiviestiä on painike, jota käyttäen muka voisin hoitaa asiaa.

Toinen esimerkki. Erään pienen bussifirman sivustolla kerrotaan mitä on alkanut tapahtua. Kyseisen yrityksen omistaja kuljettaa koululaisia aamulla kouluun, mutta menee usein minuuttikaupalla etuajassa, vaikka heidän aikataulussaan on meidän tienhaarassa lähtöaika.

Kun kirjoitin tästä ensin koulun rehtorille, sain häneltä vastauksen, että bussiyrityksen omistajan mukaan kyseinen "bussivuoro on markkinaehtoinen liikenne ja koulu käyttää sitä". Kun samasta asiasta tuli kirjoiteltua suoraan bussifirman omistajalle hän kertoi: "ko. vuoroissahan ei ole tähän mennessä löytynyt yhtään rahalla matkustavaa aikuista." Herää kysymys, mitä markkinaehtoista tuossa sitten on, jos vuoron liikennöinti on 100%:sti koulun käytön varassa? No sen hän näköjään unohti, että minä olen kolme kertaa käyttänyt ja myös maksanut lippuni. Mutta ei sen unohtaminen haittaa minua. Isäntä itse saa tehdä, mitä haluaa.

Milloinkahan tulee uusi kokemus tällaisesta, että joku yritys, jossa ei olla luotettavia informaation osalta, saa vaivoikseen huijauspostituskampanjan? Ja hei - mitenköhän nämä huijarit ovat hankkineet kyseisten yritysten asiakkaiden sähköpostiosoitteet?

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Reaaliaikaisten karttasijaintien monipuolisuus...

Monesti perinteinen tiedustelu siitä, että "joko sä oot kartalla tästä hommasta?" on saanut uuden merkityksen. Jätskiauto on ottanut ison askeleen asiakaspalvelussa, kun on laittanut myyntiautonsa näkymään kartalla. Voin siis käydä pysäyttämässä lähimmän Jätskiauton silloin, kun se parhaiten sopii minulle. Näin teinkin aiemmin kesällä, kun tiesin, ettemme ole kotona enää siihen aikaan, kun auto tulee meidän kohdalle soittelemaan. Sain Jätskiauton pysäytettyä valtatien pientareelle kohtaan, jossa on hyvä näkyvyys pitkän matkaa. Kaupat tehtiin, eikä se olisi ollut kovin mielekästä ilman seurantapalvelua. Ja jos tarvitsen tiedon vaikkapa siitä, onko autossa vielä myymättä tiettyä suosikkipakkausta, voin soittaa ja kysyä suoraan kuljettajalta. Loistavaa palvelua, vai mitä?

Samoin VR on suonut hieman lisälohtua ja mahdollista mielenrauhaa juniensa käyttäjille. Jatkossa asiakkaat voivat nähdä, missä juna liikkuu, tai missä se on jumittuneena kinoksiin tai muihin lukuisiin liikuntarajoitteisiin. Esimerkiksi voin seurata, milloin IC 959 Helsingistä Turkuun on tulossa Saloon. Näen junan nopeudenkin, joten voin päätellä, uskaltaako kuljettajan kyytiin nousta - jos vaikka ajelisi reipasta ylinopeutta :)

Samankaltaiset seurantapalvelut ovat olleet käytössä jo pidempään ainakin suurimpien kaupunkien bussiliikenteessä Tampereen- ja Turun seudulla ja olen nähnyt aiemmin myös Helsingin suunnalla. Pääkaupunkiseudulla on nykyisin kuitenkin jokin niin pahasti pielessä, ettei kartalla näy kuin metrot ja raitiovaunut. 

Ei sen puoleen Turussakaan olla ihan osattu hyödyntää tekniikkaa järkevästi. Turun kun ilmeisesti pitää aina näyttää Tampereelle paremmuutensa, on nähtävästi pitänyt "panna paremmaksi" ja mennä puukottamaan palvelun luotettavuus "inhoreaaliaikaisen" seurannan vuoksi

Kun vertaan kaikkiin muihin löytämiini palveluihin, näyttää siltä, että Turussa on haluttu kuormittaa systeemiä datamäärällä, joka saa bussit liikkumaan näytöllä ilman havaittavia nykäyksiä. Näyttäähän tasasinen eteneminen kivalta verrattuna siihen, että auto liikahtelee kartalla kerran useassa sekunnissa, vaikka oikeasti liikkuukin koko ajan. Mutta ilmeisesti tämä datakuorma aiheuttaa ikävän ilmiön, jossa vähän väliä yksi tai useampi bussi on pudonnut pois seurannasta. Niinpä voit havaita, miten yhtenään jonkin bussin täplä peruuttaa linnuntietä takaisin paikkaan, jossa bussi kai oikeasti on. Tai täplä vastaavasti yhtäkkiä kiitääkin eteenpäin jäätyään pahasti jälkeen todellisesta sijainnista. Miksi ihmeessä käytännön luotettavuus piti uhrata nykimättömän liikkumiskokemuksen alttarilla?

Kyyditettävää vailla kaupungin kaduilla haahuilevia takseja ei vielä taida näkyä kartalla. Sopii ihmetellä, miksi ei näy? Luulisi tolpalla seisoskelevilla suhareilla olleen jo aikaa keksiä tämä markkinointikikka. Mutta toisaalta - he ehkä ovat niin ylpeitä Valopilkku-appsistaan, ettei parempaa tarvita. 

Ja jos ei ole parempaa tekemistä, niin voihan sitä seurata montaa muutakin liikennettä netissä. Satelliitteja - palvelun oletusarvona ISS, Kybersodankäyntiä. Onnettomuuksia tilannehuoneessa. Laivoja. Lentokoneita. Viimeksi mainittu on lapsiperheessä vapaa-aikana jopa kiinnostavaa, kun voi seurantapalvelusta nähdä, millä korkeudella, nopeudella ja mistä suunnasta jokin lentokone lähestyy ja sitten mennä ulos katsomaan, näkeekö sen. Ainakin meillä yllätyttiin lentokorkeudesta metreinä, minkä kokoisena se kone sitten näkyykään taivaalla. Muuten: Valitse kartalta jokin lentokone, joka lentää vaikkapa Tokiosta Lontooseen ja koeta keksiä, miksi sen kaareva lentoreitti kiertää kaukaa pohjoisesta ison Venäjän yli ensin luoteeseen esimerkiksi Novaja Zemljan ylitse ja sitten Norjan selkää pitkin alas?

Tampereen bussit: http://lissu.tampere.fi/ 
Helsingin sisäinen kiskoliikenne: http://live.mattersoft.fi/hklkartta/

Satelliitit: http://www.n2yo.com/


perjantai 12. elokuuta 2016

Miksi yhden firman bussit käyvät tyhjäkäynnillä kesälläkin?

Linja-autoasemalla on kahdenlaisia busseja. Ensin on ne, joiden moottorit sammuvat ja käynnistyvät lain puitteissa, jopa alle sallitun aikamäärän. Sitten on niitä, jotka koko ajan vain käydä rymistelevät, eikä pakokaasu ole ainoa saaste, mitä nämä tuottavat. Tuo meteli on myös kurjaa.

Lähde: pixabay Kuvaaja: charlemagne
Olikohan se vain vitsi, minkä kuulin ensinmainitun kaltaisen bussiyhtiön asiallisesti lakeja noudattavalta ja ystävälliseltä naiskuljettajalta kohtaamani jälkimmäisenä mainitsemani bussifirman osalta tekemästäni havainnosta: "No pitkä tyhjäkäynti on niitten pojilla kovin yleistä - ollaan mietitty aina välillä, että onko niillä halvempaa löpöä?" Tämä oli hänen vastauksensa siihen, kun kerroin kyseisen jo 90 vuotta toimineen yrityksen EB-bussin taukoamattomasta tyhjäkäynnistä. Ihan sen laiturilleen saapumisesta lähtöönsä saakka ihmettelin asiaa samalla, kun omaa vuoroani viereisellä laiturilla odottelin.

Joku voisi lohkaista myös tällaisen: "Jos niiltä on kilpailijan bussikuskit käyny vohkimassa starttimoottorit varaosiksi - ei parane sammuttaa bussia, jotta pääsee jatkamaan ajoa". No vakavasti puhuen tiedän, että akut ovat "jonkin verran" kalliimpia linja-autoihin, kuin henkilöautoihin. Myös starttimoottorin hiilten vaihto tallin korjaamolla voi maksaa muutaman euron. Bussifirman korjaamolla saattaa olla pikkuisännältä käskyt siitä, milloin uusia akkuja saa mennä hankkimaan ja kuinka monta, ettei (muka) tule liian kalliiksi. Tallipäällikkö joutuu tietysti priorisoimaan, kun ylhäältä tulee määräyksiä.

Mutta säästääkö siinä mitään, että ajaa vanhaa akkua lopuksi enää lähinnä rahtitavarana, kun se ei enää varaudu riittävästi? Vaikka tyhjäkäynnin ympäristönäkökulmista ja lakipykälistä ei välittäisikään, niin kannattaako löpöä poltella silloinkin, kun auto on paikallaan? Starttimoottorin kuluminen ei ole arvonsa tuntevissa bussifirmoissa ainakaan tähän saakka ollut kynnyskysymys. Tosin Suomen Postin jakelua Littoisista käsin toimivalle alihankintayritykselle juuri starttimoottorin kuluminen on riittävä syy toimia väärin. Nuori kuljettaja kertoi itse!

Vanhemmassa kalustossa ei ole ehkä starttiakkuja erikseen, vaan kaikki toimii kahden ison akun varassa, joten isojen akkujen uusiminen maksaa satasia. Jos sitä ei henno maksaa, niin sitten pitää maksaa jatkuvasti ylimääräisestä polttoaineesta ja kuitenkin ne akut on lopulta vaihdettava. Jos vaihtaisi suosiolla heti, niin säästäisi polttoaineessa ja voiteluöljyissä, olisi oikeasti ekologisempi, noudattaisi lakipykäliä ja antaisi oikeasti hyvän vaikutelman matkustajille.

Minulla on selkärangassa tiukasti kiinni moottorin pysäyttäminen. Aiemmassa bussiyrityksessä kuljettajana ollessani olin saanut alleni tällaisen kahta kuollutta akkua rahtaavan bussin. Kukaan ei kertonut ongelmasta, ja aamuvuoroni ensimmäisellä liikennevaloja pidemmällä pysähdyksellä tauolla poikkesin ostamassa hedelmiä Prismasta. Kun sitten oli aika taas jatkaa matkaa, niin ei se starttimoottori edes lupaillut. Soitto tallimestarille joka lähti kuskaamaan varavirtaa yli 10 kilometrin päästä. Bussi reilusti myöhässä liikenteeseen ja sillä hyvä. Seuraavana aamuna sama vuoro ja sama bussi. Ei tullut mieleenkään, että asialle ei oltu tehty mitään. Hain taas eväät saman Prisman hevi-osastolta, ja sama kaava toistui ajokin liikkeelle saamiseksi. Kannattavaako, kun ei saada ajoissa mitään hoidettua - ei viestintää, ei uusia akkuja!

Pallo tuo loputonta iloa...

Törmäsin äskettäin Tampereella eräässä tilaisuudessa yrittäjään, jonka esittelemiä palloja ei voinut olla ihailematta. Niiden lempeä luonne antaa uuden elämän sille kaapin perällä pahvilaatikkoon runtatulle LED-valosarjalle, joka tuli ostettua vuosia sitten Honkkarista, ja jolla on käyttöä suunnilleen vain pimeimpään neljäsosaan vuodesta. Nyt sen saa ilahduttamaan jatkuvasti.

On voimakkaita värejä ja hentoja sävyjä kymmenittäin, joita yhdistelemällä löytyy takuuvarmasti jokaiselle seinälle ripustettavaksi, pöydälle ja hyllyn tyhjälle tasolle siihen parhaiten sopiva värimaailma. Tai jos olet pähkäillyt, mitä oikein tehdä antiikkiaarteelle, josta et millään voi luopua: Usean litran lasisesta Karhula -lasipurkista. Lataa se täyteen valaistuja väripalloja ja hei - tuli taas yksi päänsärky parannettua!

Aikuisten pallomeri messuilla
(kuva sisustuspallobaarin facebook-kuvista)
Tämä antaa kodin sisustajalle uskomattomat mahdollisuudet tehdä jotakin täysin uutta ja joka kerta ainutlaatuista. Väitän, että tähän hurahtaneen ei tarvitse enää kyllästyneenä todeta, että "Homma valmis!" Uusi inspiraatio saattaa iskeä yllättäen ja uusia värejä saa.

Pallojen idea tarjoaa loputtomat mahdollisuudet yhdistellä pallovalikoiman laajasta värivalikoimasta sävyjä kulloinkin sopivalta tuntuvaan paikkaan kotona. Saan mieleisen asetelman kautta tunnelmavalon iltojen iloksi tai piristykseksi harmaaseen arkeen, kun ulkona vain sataa. Voin ihastella niiden sielukkuutta pitkäänkin ja aina asetella hiukan eri asentoon suhteessa toisiinsa ja kaikkeen muuhun. Tunnetila alkaa muuttua jopa jotenkin kosmiseksi. Ihan kuin olisin kaikkeuden taidemaalari, joka hiukan vielä hienosäätelee planeetojensa välisiä yhteyksiä. Ehkä olenkin hiukan pimeä... Kuka tietää! Ja väliäkö sillä, kunhan olen onnellinen.

https://www.facebook.com/sisustuspallobaari/?pnref=lhc

Kerrankin maksan sellaisesta, joka uudistuu kanssani!